Romutuspalkkiokampanja

Romutuspalkkiokampanja on toteutettu vuosina 2015, 2018 ja 2020. Etenkin vuosien 2015 ja 2018 toteutusmallit uudistivat autokantaa tavoitellusti.

Autoala esittää romutuspalkkiokampanjaa

Autotuojat ja -teollisuus ja Autoalan Keskusliitto esittävät romutuspalkkiokampanjan uusimista.

Romutuspalkkiokampanja

• antaisi positiivisen signaalin talouteen ja käynnistäisi pysähtynyttä kuluttajakysyntää
• uusisi vanhentunut autokantaa
• parantaisi liikenneturvallisuutta poistamalla vanhoja autoja liikenteestä ja tuomalla tilalle paremmalla turvateknologialla varustettuja uusia autoja
• vähentäisi liikenteen päästöjä, sillä uudet autot ovat vanhoja vähäpäästöisempiä
• on valtiolle kustannusneutraali, sillä kasvavat auto- ja arvonlisäverotuotot kattaisivat kampanjan kustannukset.

Vuosien 2015 ja 2018 romutuspalkkiokampanjan tulokset

Vuonna 2018 toteutettu romutuspalkkiokampanja täytti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan hyvin sille asetetut tavoitteet:

• Noin 6 700 vielä liikennekäytössä ollutta keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa kierrätettiin ja ne korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla.
• Romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km ja tilalle hankittujen autojen 100 g/ km, eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.
• Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa käytössä, sillä niillä oli edellisvuonna ajettu keskimäärin 13 380 kilometriä.
• Kierrätettyjen autojen ajokilometrien ja uuden ja vanhan autojen päästöjen perusteella romutuspalkkion voidaan laskea vähentäneen hiilidioksidipäästöjä noin 6 500 tonnilla vuodessa. Tämä vastaa noin 12 000 keskivertosuomalaisen autolla tekemien työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
• Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta, kun kaikkien samana romutettujen autojen keski-ikä oli 20,6 vuotta. Alempi keski-ikä kertoo osaltaan siitä, että palkkion turvin romutettuja autoja ei todennäköisesti ilman palkkiota olisi vielä kierrätetty.
• Romutuspalkkiolla hankittujen autojen keskimääräinen verotusarvo oli noin 19 000 euroa, kun keskimääräisen uuden auton verotusarvo viime vuonna oli noin 33 400 euroa.
• Seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että romutuspalkkion hyödyntäneet olivat pienempituloisia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskimäärin.
• Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä arvioi, että ei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa. Vuoden 2018 kampanjassa ei toteutettu vastaavaa kyselytutkimusta.
• Romutuspalkkio toi valtiolle merkittävästi uusia verotuloja. Vuoden 2018 romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.

Viimeisin (2020-2021) romutuspalkkio ei uudistanut autokantaa merkittävästi

Vuosien 2020-2021 romutuspalkkiokampanja oli järjestyksessään kolmas. Kampanjassa romutuspalkkion saattoi hyödyntää vähäpäästöisen auton ohella myös joukkoliikenteen palveluihin tai sähköavusteiseen pyörään. 

Romutuspalkkiokampanjassa valtaosa palkkioista, eli 71 %, myönnettiin sähköavusteisen pyörän hankintaan. 3 % hankki palkkion tukemana joukkoliikenteen palveluita, 8% täyssähköauton, 5 % ladattavan hybridin, 3 % kaasuauton ja 10 % bensiini- tai dieselauton.