In English

Miten WLTP-mittaus poikkeaa aiemmasta NEDC-mittauksesta?

WLTP:n käyttöönotto on suurin eurooppalaista pakokaasupäästöjen mittausta koskeva lainsäädäntömuutos vuosikymmeniin. Muutoksia arvioitaessa on tärkeää huomata, että itse ajoneuvojen päästöt eivät muutoksessa kasva, vaan niitä koskeva mittaustapa muuttaa päästö- ja kulutusarvoja.

Uuden mittausjärjestelmän tavoitteena on ollut kuvata nykyistä mittaustapaa paremmin todellisessa liikenteessä syntyvä päästöjä. Ajoneuvon polttoaineenkulutus riippuu ensisijaisesti ajovastuksesta, johon puolestaan vaikuttavat auton massa, ilmanvastus sekä vierintävastus. WLTP-mittaustapa ottaa nämä tekijät huomattavasti tarkemmin huomioon kuin aiempi NEDC-mittaus. Mittaus tehdään edelleen laboratoriossa alustadynamometrillä, mutta mittausolosuhteet ovat tarkemmin säänneltyjä. Mittaus on siten aiempaa tarkemmin toistettavissa eri laboratorioissa ja alustadynamometreillä. Tyyppihyväksynnän mittaukset tehdään sertifioiduissa puolueettomissa mittauslaboratorioissa.

mittaustapojen_erot_kuvana

Mittaussykli muuttuu

Uuden mittaustavan mukainen ajosykli WLTC (Worldwide Harmonised Light Vehicles Test Cycle) on NEDC-sykliä selvästi kuormittavampi, vaihtelevampi ja pidempi ja siinä on pidempään suurella nopeudella ajettavia vaiheita. Ajosykli kuvaa mittauksen aikaista nopeudenvaihtelua ja se on jokaisessa mittauksessa täsmälleen samanlainen. Kaupunkiajoa kuvaavat syklin osat ovat aiempaa vaihtelevampia ja tyhjäkäynnin osuus mittaussyklistä on huomattavasti aiempaa pienempi.

WLTP ottaa huomioon myös lisävarusteet

Mittaustavan yksi suurimpia muutoksia on auton lisävarusteiden huomioon ottaminen päästöjen mittauksessa, jos ne vaikuttavat auton ilmanvastukseen, painoon tai vierintävastukseen. NEDC-mittauksessa lisävarusteita ei otettu huomioon lainkaan. Varusteiden virrankulutusta ei WLTP:ssäkään mitata, sillä niiden käyttötarve riippuu esimerkiksi sääolosuhteista. Näin ollen esimerkiksi ilmastointia tai lämmitettävien lasien lämmitystä ei pidetä mittauksen aikana päällä, mutta niiden vaikutus auton painoon ja virrankulutus ilman laitteen käynnissä oloa otetaan huomioon. Merkittävästi tuloksiin vaikuttavia lisävarusteita ovat esimerkiksi renkaat ja vanteet, koska ne vaikuttavat sekä auton massaan että vierintävastukseen.

Koska lisävarusteetkin otetaan WLTP:ssä huomioon, mittauksia on tehtävä huomattavasti enemmän kuin aiemmalla mittaustavalla. Autonvalmistajat mittaavat päästöjen laskentaa varten käytännössä kymmeniä erilaisia ajoneuvokombinaatioita, sillä monet lisävarusteet vaikuttavat massan tai vierintävastuksen kautta kulutukseen, vaikka ne eivät olisikaan mittauksen aikana toiminnassa. Koska lisävarusteiden ja erilaisten tuoteosien määrä yhdessä mallisarjassa voi helposti olla useita satoja, yhden mallisarjan kaupallisista nimikkeistä muodostuu satoja erilaisia kombinaatioita. Erilaisten varusteiden kombinaatioiden vaikutus otetaan mahdollisimman tarkkaan huomioon hiilidioksidipäästöjen määrittämisessä. Ilmanvastuksen kautta myös korirakenteiden erot heijastuvat aiempaa enemmän mittauksen päästö- ja polttoaineenkulutustuloksiin.

Mittaustavan muutoksen takia hiilidioksidipäästöarvoissa siirrytään pitkälti ajoneuvokohtaisiin hiilidioksidipäästöarvoihin, sillä pienetkin yksilölliset erot voivat vaikuttaa auton hiilidioksidipäästöihin. Tämä muuttaa olennaisesti hiilidioksidipäästöjen ilmoittamistapaa, sillä nykyisin yhdelle kaupalliselle nimikkeelle on ollut käytössä yksi yhtenäinen hiilidioksidipäästöarvo. Näin ollen myös hiilidioksidipäästöarvoista tulee pitkälti yksilöllisiä ja ne riippuvat muun muassa autoon valituista lisävarusteista. 

Mittausolosuhteet ovat tarkemmin säänneltyjä

WLTP-mittauksessa mittauslämpötilaa säännellään tarkemmin kuin aiemmassa NEDC-mittauksessa. WLTP:ssä mittauslämpötila on 23  ̊C, kun aiemmassa mittauksessa sallittiin 20­–30  ̊C:een mittauslämpötila. Lisäksi EU:ssa hiilidioksidipäästöarvoja korjataan vastaamaan 14  ̊C:een lämpötilaa, jonka on katsottu vastaavan paremmin EU:n keskilämpötilaa. Lämpötilan lisäksi WLTP-mittausjärjestelmässä säännellään tarkemmin muun muassa rengaspaineita ja renkaiden kuviointia. Myös ajoneuvon kuorma on suurempi kuin NEDC-mittauksessa, jotta se vastaisi paremmin auton todellista kuormaa liikennetilanteissa.

Myös sähköautojen ja ladattavien hybridien mittaustapa muuttuu

WLTP-mittausta sovelletaan kaikkiin eri käyttövoimiin. Ladattavien hybridien mittaus tehdään polttomoottoriautoista poiketen useana eri mittauskertana ajovoima-akun erilaisilla varausasteilla ja tulokset lasketaan eri mittauskertojen tuloksia painottamalla. Jokaisella mittauskierroksella polttomoottorin osuus ajosyklistä kasvaa ja viimeinen mittauskierros ajetaan siten, että ajovoima-akku on lähtötilanteessa kokonaan tyhjä. Pelkällä sähköllä ajettava osuus mittauksesta määrittelee, kuinka suuri osuus koko mittauksesta määritellään nollapäästöisenä ajettavaksi.

Täyssähköautojen osalta mittaus koskee ainoastaan energiankulutusta, sillä pakokaasupäästöjä ei sähköautosta käytön aikana synny. Lataushybrideille mitataan myös säänneltyjen päästöjen määrät, sillä polttomoottoria käytetään mittaussyklin aikana erityisesti mittausvaiheessa, jossa akun varaustilanne on pieni.

Energiankulutus mitataan ladattavilla sähköautoilla nykyisestä mittaustavasta poiketen siten, että myös lataushäviöt otetaan mukaan. Testitilanteessa mitataan siis energia, joka kuluu akun uudelleen täyteen lataamiseen testin jälkeen. Kaikilla sähköautoilla toimintasäde tullaan jatkossa ilmoittamaan WLTP-mittauksen mukaisena.  



print