In English

Autoalan ilmastotavoitteet

Autoala tukee hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta ja Pariisin ilmastosopimuksen yleistavoitteita ja sitoutuu omilla toimillaan tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Autoalalla ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Suomessa autoala on muiden suurimpien teollisuusliittojen ja elinkeinosektorien tavoin sitoutunut vuosien 2017–2025 energiatehokkuusohjelmaan. Autoala panostaa Euroopan laajuisesti vuosittain lähes 50 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jonka tärkeimmäksi tavoitteeksi on noussut energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen.

Autoala on Suomessa tärkeä kiertotalouden edistäjä, sillä se vastaa romuautojen kierrätyksestä. Kierrätysjärjestelmän kautta kulkevien autojen kierrätysaste on korkea, sillä romuajoneuvojen materiaaleista kierrätetään ja hyötykäytetään Suomessa nykyisin 97 %. Kierrätyksen ja uudelleen käytön osuus ilman hyötykäyttöä (esimerkiksi energiaksi polttaminen) on 83 %. Kierrätysjärjestelmä on Suomessa valtiontalouden kannalta edullinen, sillä toimii markkinaehtoisesti.

Päästökaupan ulkopuolisen sektorin vähennystavoite on vaativa. Kunnianhimoinen tavoite on kuitenkin myös mahdollisuus liikenteen toimien kohdistamiselle siten, että päästöjen vähentämiskeinot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden paranemista.

Liikenteeseen kohdennettavat toimet eivät saa heikentää Suomen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Liikenne ei sektorina ole itsenäinen toimiala, vaan johdettua kysyntää, joka riippuu elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeista. Päästöjen vähentämiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota keinojen kustannustehokkuuteen ja oikeudenmukaiseen kohdentumiseen. Toimenpiteet eivät saa heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai kansalaisten liikkumismahdollisuuksia. Kuljettamisen ja liikkumisen kustannukset eivät saa kasvaa, jotta ilmastosopimuksen hyvinvointi- ja kilpailukykyvaikutukset eivät kääntyisi negatiivisiksi.

Päästöjen vähentämistoimenpiteiden tulee olla ensisijaisesti tekniikkaneutraaleja, jotta ne eivät aiheuttaisi teknologiariippuvaisia markkinahäiriöitä tai jarruttaisi päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamisen teknologista kehitystä. Tulevaisuuden ajoneuvo- ja polttoaineteknologioiden kehittymistä on hyvin haastavaa arvioida, ja ohjaustoimissa tulisi jättää tilaa uusille teknologisille innovaatioille. Tähän voidaan päästä vain tekniikkaneutraalein toimin.

Liikennesektorilla vähentämistavoite edellyttää laajaa ja monialaista keinovalikoimaa. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan pelkillä liikennepalveluihin ja liikennejärjestelmään kohdentuvilla toimilla, vaan tarvitaan rakenteellisia autoilun verotukseen pureutuvia toimia, jotta vähäpäästöisen tekniikan yleistymistä voitaisiin nopeuttaa. Autokannan uusiutumisen nopeuttaminen edellyttää autoilun fiskaalisten verotustavoitteiden uudelleen tarkastelua luopumalla autokannan ikää kasvattavasta auton hankinnan verotuksesta ja ympäristöohjauksen painopisteen yhä selvempää siirtämistä käytön aikaiseen verotukseen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitevuoteen 2030 on aikaa 13 vuotta. Verorakenteen muutokset tulisi toteuttaa mahdollisimman pian, jotta autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa. Nykyisestä autokannasta lähes kolmannes on nykyisellä autokannan uusiutumisnopeudella tavoitevuonna vielä liikenteessä ilman verorakenteellisia autokannan kiertonopeutta lisääviä muutoksia.

Liikenteen ilmastotoimien suunnittelussa on otettava huomioon, että autoliikennettä ei monissa tapauksissa ole mahdollista tai taloudellisesti tai ympäristön kannalta mielekästä korvata muulla kulkutavalla tai kuljetusmuodolla. Monet nykyisin käytössä olevat taloudellisen ohjauksen keinot kohdentuvat epäoikeudenmukaisesti niihin liikkumis- ja kuljetustarpeisiin, joille ei ole tarjolla vaihtoehtoista kulku- tai kuljetustapaa.


print