In English

Autovero

Nykyinen autoverolainsäädäntö

Suomen liityttyä vuonna 1995 Euroopan Unioniin autoverolakia on muutettu lukuisia kertoja EU-oikeudellisten vaatimusten täyttämiseksi. Nykyisin kannettava autovero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveron perinnästä on Suomessa vastannut vuoden 2017 alkuun asti Tulli ja vuoden 2017 alusta lähtien Verohallinto. Hallituksen vuonna 2015 tekemän päätöksen mukaisesti kaikki Tullin verotustehtävät, eli myös autoverotus, siirtyvät vaiheittain Verohallinnon vastuulle.

Autovero lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta määrittelemällä aluksi verotusarvo. Verotusarvo on auton yleinen arvonlisäveron sisältävä vähittäismyyntiarvo, joka saadaan maahantuojan autolle ilmoittamasta vähittäismyyntihinnasta vähentämällä siitä tavanomaiset alennukset. Alimmillaan autovero on 4,4 % ja korkeimmillaan 50,0 % auton kokonaishinnasta. Pakettiautojen autovero lasketaan samalla tavoin kuin henkilöautolla, mutta verosta myönnetään hiilidioksidipäästöön perustuvasta veroprosentista alennusta, mikäli ajoneuvon kokonaismassa ylittää 2 500 kg rajan.

Henkilöautojen autoveroprosentti muuttui hiilidioksidipäästöistä riippuvaksi 1.1.2008 ja pakettiautojen osalta 1.4.2009. Hiilidioksidipäästöt eivät ole pakokaasupäästölainsäädännössä säänneltyjä päästöjä, joten niiden vähentämiseksi on monissa maissa otettu käyttöön hiilidioksidipäästöjen määrään pohjautuvia veromalleja. Autoveron muutos hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi on osoittautunut hyväksi tavaksi ohjata kuluttajat valitsemaan vähäpäästöisempiä autoja. Mittaussyklin mukaiset hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verrannollisia auton polttoaineen kulutukseen. Näin verotus ohjaa auton hankintoja kohti vähän kuluttavia automalleja.

Muutoksen seurauksena vähän kuluttavien henkilöautojen verotus on keventynyt, minkä ansiosta ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet selvästi aiempaa kehitystä nopeammin. Vuonna 2007 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 177,4 g/km ja vuoteen 2016 tultaessa ne ovat vähentyneet 120,6 grammaan/km. Hiilidioksidipäästöjen kehitystä on tarkemmin kuvattu ensirekisteröintitilastojen yhteydessä.

Autoveron laskenta

Autoveroprosentti määritetään pyöristettynä yhteen desimaaliin. Autovero on verotaulukon mukainen osuus verotusarvosta, joka sisältää myös autoveron itsensä. Näin laista ilmenevä veroprosentti soveltuu paremmin jo lasketun autoveron määrän tarkistamiseen. Uusien autojen autoveron määrän laskentaperusteena käytetään maahantuojan ilmoittamaa hintaa, johon sisältyy arvonlisävero, mutta ei autoveroa. Laskentaa on kuvattu tarkemmin henkilöautojen hinnanmuodostusta kuvaavassa taulukossa.

Käytettynä maahantuodut ajoneuvot verotetaan Suomeen tuotaessa samalla tavoin kuin samana vuonna Suomessa käyttöönotettu auto on täällä verotettu. Käytettynä verotettavasta ajoneuvosta peritään autoveroa enintään se pienin määrä, joka samanlaisena pidettävän Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä. Verohallinto selvittää aiemmat veroprosentit ja soveltaa verotuksessa näistä alinta. Näin ollen esimerkiksi vuonna 2009 Saksassa käyttöönotettuun autoon sovelletaan vuoden 2009 veroprosenttia. Vähittäismyyntihintaa koskevat arvot poimitaan Verohallinnon (aiemmin Tullin) MAHTI-järjestelmästä siten, että sieltä valitaan vertailuarvoksi mahdollisimman samanlaiset ajoneuvot.

Autoveron määrä ja verokertymä

Valtio on viime vuosina kerännyt autoverotuloja noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2016 veroa kertyi 960 miljoonaa euroa, josta uusien autojen osuus on lähes 90 prosenttia. Käytettyjen autojen tuonti ja verotus on vuoden 2003 jälkeen lisääntynyt huomattavasti, ja se vie valtaosan Verohallinnon autoverotukseen kohdistetusta työpanoksesta, vaikka käytettyjen autojen osuus veron kokonaistuotosta onkin suhteellisen pieni.

Uusien henkilöautojen keskimääräinen verotusarvo oli vuonna 2016 noin 31 000 euroa ja keskimääräinen autovero oli 6 525 euroa. Käytettynä maahantuotujen autojen autovero oli noin 5 135 euroa. Käytettynä maahantuodut autot ovat hiilidioksidipäästöiltään selvästi uutena ensirekisteröitäviä autoja suurempia. Uusien pakettiautojen verotusarvo vuonna 2016 oli noin 36 000 euroa ja autovero 4 920 euroa. (Verohallinto 2017)

Autoverokertymä on pienentynyt 2000-luvun alkuvuosista, jolloin autoja ensirekisteröitiin huomattavasti nykyistä enemmän, autovero oli nykyistä korkeampi ja uusien autojen hiilidioksidipäästöt olivat nykyistä suuremmat. Verokertymä on edelleen valtion talouden kannalta suuri, mutta jos tarkastellaan tieliikenteeltä kerättävien verojen kokonaismäärää, autoveron osuus jää siinä pieneksi. Valtio kerää tieliikenteeltä verotuloja lähes 8 miljardia euroa vuodessa. Suurimpana eränä veropotissa ovat polttoainevero sekä erilaiset arvonlisäveroerät.

Autoveron ongelmallisuus

Auton ensirekisteröinnin yhteydessä kerätty autovero ei tue liikennepoliittisia tavoitteita, sillä se nostaa keinotekoisesti autojen pääoma-arvoa ja on lisännyt autokannan ikääntymistä Suomessa. Liikennepoliittisiin tavoitteisiin onkin jo vuosia sitten kirjattu autoilun verotuksen painopisteen siirtäminen hankinnasta käytön verotukseen.

Mitä kalliimpi kulutushyödyke on, sitä pidemmäksi sen taloudellinen pitoaika kasvaa. Autojen korkea hankintahinta on pääsyy siihen, miksi Suomessa autojen keski-ikä ja romutusikä ovat noin kolmanneksen EU-keskiarvoa suurempia. Liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä on viime vuosien aikana kasvanut 3-4 kuukaudella vuosittain. Autokannan ikääntyminen hidastaa merkittävästi liikenteen energiatehokkuus-, liikenneturvallisuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Autokannan ikääntymisen ja vanhojen autojen pienen poistuman takia ajoneuvotekniikan edistysaskeleet muun muassa autojen kolariturvallisuudessa ja energiatehokkuudessa saadaan meillä käyttöön muita EU-maita hitaammin.

Autoveron alentamisen etuna kotitalouksille on, että veron alentaminen pienentää liikennevälineisiin sidottua pääomaa ja lisää ostovoimaa. Uusista autoista maksetaan lisäksi normaalia arvonlisäveroa, mikä nostaa veron osuuden uuden keskivertoauton hinnasta lähes 40 prosenttiin. Ei ole kotitalouksien eikä valtion etu, että jonkin kulutushyödykkeen hankinnan verotus on näin korkea, varsinkin kun suuri osa kuluttajista joutuu lainoittamaan auton hankinnan. Näin autolainaa maksava kuluttaja maksaa korkoa myös korkeasta verotuksesta.

Autokannan nuorentamisen ja kotitalouksien ostovoiman lisäämisen lisäksi autoveron alentamista ajavat sen rakenteelliset ongelmat. Autovero taipuu huonosti EU-lainsäädäntöön. Suomi onkin toistuvasti joutunut korjaamaan autoverotusta, jotta se ei rajoittaisi tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja olisi EU-lainsäädännön mukainen. Suomi on saanut lukuisia huomautuksia EY-tuomioistuimelta. Esimerkkejä tuoreimmista muutosvaatimuksista ovat korkeimman hallinto-oikeuden päätös käytettynä maahantuotujen autojen autoveron määrittämisestä ja EU-komission kehotus muuttaa autoverolainsäädäntöä siten, että autoverosta peritään ainoastaan oikeasuhteinen osuus, kun käyttöön rekisteröidään toisesta EU-valtiosta leasing-vuokrattu auto. Käytettyjen autojen maahantuonnissa autovero on työläs, sillä jokaiselle maahantuodulle autolle on määritettävä erikseen verotusarvo. Erimielisyydet käytettynä maahantuotujen autojen verotusarvoista verovelvollisen ja verottajan välillä ovat yleisiä ja työllistävät oikeuslaitosta ja Tullia. Autovero hankaloittaa käytettyjen auton maastavientiä, sillä veron palauttaminen on hallinnollisesti raskasta.

Valtion talouden kannalta autovero on hankalasti ennakoitava ja suhdanneherkkä veroerä, sillä sen kertymä riippuu ensirekisteröintimäärästä. Uusien autojen myynti vaihtelee talouskehityksen mukaan, joten taloudellisen laskusuhdanteen aikana autoverokertymä pienenee. Kilometripohjaiset verot ja vuosittainen ajoneuvovero muodostaisivat autoveroa stabiilimman veropohjan. Ne ovat myös kuluttajan kannalta edullisempia ja hallittavampia, sillä ne eivät kasvata auton pääomakustannuksia ja autoon sidotun pääoman määrää.

Meneillään ja tulossa olevat autoveron muutokset

Joulukuussa 2015 hyväksytyssä autoverolakia koskevassa muutoksessa autoveron tasoa alennetaan neljänä portaana vuosina 2016–2019 kunkin vuoden alussa niillä henkilö- ja pakettiautoilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat 140 g/km tai sen alle. Vero alenee suhteellisesti eniten niillä autoilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 80 g/km. Niillä autoilla, joiden päästöt ovat yli 140 g/km, verotaso ei muutu. Veron rakenne säilyy muilta osin samanlaisena, joten ainoastaan veroprosentti muuttuu niiden henkilö- ja pakettiautojen osalta, joiden päästöt alittavat rajan. Alin veroprosentti laskee vuoteen 2019 mennessä 2,7 prosenttiin. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöiltään 124 g/km olevan keskivertoauton autoveroprosentti laskee 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 2016–2019 (vuoden 2016 verotaso 20,8 % ja vuoden 2019 verotaso 18,1 %).

Vuoden 2017 alussa astui voimaan autoverolain vientipalautusta koskeva muutos. Suomi sai helmikuussa 2015 EU-komissiolta lausunnon ulkomailta vuokrattavien autojen autoverokohtelusta. Nykyisen autoverokäytännön mukaan Suomessa asuvan henkilön, joka vuokraa tai liisaa auton toisesta EU-jäsenvaltiosta määräajaksi, on maksettava autovero kokonaisuudessaan Suomeen. Komissio edellytti Suomen muuttavan lainsäädäntöään siten, että autoveron määrä suhteutetaan vuokra- tai leasing-sopimuksen kestoon. Samalla komissio edellytti lausunnossaan myös muutoksia vientipalautuksen käytäntöihin.

Lakimuutoksen jälkeen ajoneuvon maastaviennin yhteydessä palautettavaa, auton arvossa jäljellä olevaa autoveroa vastaavaa vientipalautusta voitaisiin hakea leasing- tai vuokrasopimuksen nojalla ennakkopalautuksena. Autovero voidaan näin suhteuttaa käyttöaikaan jo ensiverotuksen yhteydessä, jos leasing- tai vuokra-ajoneuvoa käytetään Suomessa vain määräaikaisesti. Leasingautojen autoveron ennakkopalautus­menettely on kaksivaiheinen: ennakkopalautus lasketaan aluksi kaavamaisesti leasingsopimuksen keston perusteella ja palautuksen oikeellisuus tarkistetaan määrittelemällä auton jäännösarvo, kun ajoneuvo viedään lopullisesti maasta. Samalla vientipalautuksen ehtoja kevennettiin yleisesti.

Lisätietoja ja lähteitä


Linnakangas, Esko. 2014. Historiallinen verokirja.

Verohallinnon autoverotusta koskevat sivut

Valtiokonttori, 2016. Valtiokonttorin ehdotus valtion tilinpäätökseksi varainhoitovuodelta 2015.

Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2009. Autoverotus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 195/2009. 


print