In English

Ajoneuvovero

Ajoneuvovero on ajoneuvon liikenteessä oloon perustuva päiväkohtainen vero. Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon, jota peritään muista kuin bensiiniä käyttävistä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista. Ajoneuvoveron keräämisestä vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai haltija on velvollinen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa rekisteriin merkityltä omistus- tai haltijuusajaltaan. Jos rekisteriin on merkitty sekä omistaja että haltija, verovelvollinen on haltija.

Ajoneuvoveron historia ja tausta

Ajoneuvojen käytön verotus alkoi Suomessa jo vuonna 1922, jolloin autoista alettuun leimaverolakiin perustuen periä moottoritehoon suhteutettua veroa. Ajoneuvoveroa uudistettiin 1930-luvun lopulla, kun verotasoltaan huomattavasti edullisempaa dieselöljyä käyttävät autot alkoivat yleistyä. Ns. käyttövoimaveroa alettiin periä polttoaineen alemman verotason kompensoimiseksi muilta kuin bensiiniä käyttäviltä henkilö- ja pakettiautoilta. Moottoriajoneuvovero muutettiin samalla ajoneuvon omamassan tai kokonaispainon perusteella määräytyväksi. Vuonna 1965 bensiinikäyttöiset ajoneuvot vapautettiin kokonaan ajoneuvoverosta. Vuonna 1976 valtiontaloudellisista syistä kaikilta liikennekäytössä olevista yksityisessä käytössä olevista henkilöautoista kannettiin erityinen kokonaispainoon perustuva käyttömaksu, joka oli käytössä vain yhden vuoden.

Keväällä 1993 autoveroa alennettiin ja alentunut verokertymä päätettiin korvata kaikkia henkilö- ja pakettiautoja koskevalla vuotuisella ajoneuvoverolla. Uusista autoista kerättiin aluksi suurempaa ajoneuvoveroa, koska niiden hankinnassa oli sovellettu alempaa autoveron tasoa. Ajoneuvovero jaettiin perusveroon ja käyttövoimaveroon vuoden 2004 lakiuudistuksessa ja laki muuttui samalla päiväkohtaiseksi veroksi. Vuoden 2007 lakiuudistuksessa ajoneuvovero muutettiin hiilidioksidipäästöistä riippuvaksi, mutta laskentatapa muuttui vasta vuonna 2011 tietojärjestelmämuutosten viemän valmisteluajan vuoksi.

Käyttövoimaveron perusteena on ollut dieselpolttonesteen bensiiniä alempi verotus, joka on kuljetusalan kannalta tärkeä kilpailutekijä.

Ajoneuvoveron perusveron perusteet

Perusvero määräytyy tyyppihyväksynnässä määritetyn hiilidioksidipäästön perusteella henkilöautolla, jonka kokonaismassa on enintään 2 500 kg ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen, sekä henkilöautolla, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kg ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2002 tai sen jälkeen. Pakettiauton perusvero määräytyy hiilidioksidipäästön perusteella, jos auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2008 tai sen jälkeen. Ajoneuvoveron perusvero perustuu auton valmistajan ilmoittamaan tyyppihyväksynnän yhteydessä tehtyjen normisyklin mukaisten mittausten aikaiseen hiilidioksidipäästöjen määrään. Jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen edellä mainittuja ajankohtia tai sille ei ole määritetty tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöä, perusvero määräytyy ajoneuvon kokonaismassan perusteella. (HE 33/2015 vp)

Vuodesta 2016 lähtien ajoneuvoveron määrä on 70 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä ja 618 euroa, kun päästö on 400 grammaa tai enemmän. Sähköautojen perusveron määrä on alin veron määrä, eli 70 euroa vuodessa. Veron määrä on määritetty erikseen jokaiselle hiilidioksidigrammamäärälle. Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 186—596 euroa vuodessa. Vero on 186 euroa, kun ajoneuvon kokonaismassa on enintään 1 300 kilogrammaa ja 596 euroa, kun kokonaismassa on 3 401 kilogrammaa tai enemmän. Kokonaismassaan perustuva vero on määritetty sadan kilogramman välein. Kokonaismassan mukaan määräytyvä vero on jonkin verran lievempi kuin todellisen hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvä vero. (HE 33/2015 vp)

Ajoneuvovero kerätään tyypillisesti vuodeksi etukäteen, jolloin perittävä vero sisältää veron muutosvaiheessa eri taulukoiden mukaan määrättyjä päiväkohtaisia veroja.

Käyttövoimaveron perusteet

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Valtiontaloudellisen tarkoituksensa lisäksi käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettuja polttoaineita käyttävien henkilöautojen erisuuruisia käyttökustannuksia autoilijoille. Henkilöautojen käyttövoimaveron taso on yhteydessä liikennepolttoaineiden verotasoon. Pakettiautojen ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla ei ole vastaavaa verotusta tasaavaa vaikutusta. Kuorma-autojen käyttövoimavero toteuttaa EU:n lainsäädännössä edellytetyn raskaiden ajoneuvojen vuotuisen veron keräämisvelvoitteen.

Henkilöautojen käyttövoimavero on 5,5 senttiä/pvä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Kuorma-autoilla käyttövoimavero riippuu akselien määrästä sekä siitä, käytetäänkö kuorma-autoa puoliperävaunun tai varsinaisen perävaunun vetoon.

Ajoneuvoveron määrä ja kertymä

Ajoneuvoveron kertymä on viime vuosien aikana hieman kasvanut perusveroon tehtyjen korotusten vuoksi. Ajoneuvoveroa kerättiin 877 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tästä perusveron osuus on noin 60 prosenttia ja käyttövoimaveron noin 40 prosenttia. Perusveron tuotosta 432 miljoonaa euroa kertyi henkilöautoista ja 87 miljoonaa euroa pakettiautoista. Keskimääräinen rekisterissä olevilta henkilöautoilta kannettava ajoneuvoveron perusvero vuodelta 2016 on noin 228 euroa vuodessa. Vastaavasti pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 365 euroa vuodessa. (HE 33/2015 vp)

Uusien henkilö- ja pakettiautojen keskimääräinen perusvero on niiden alempien hiilidioksidipäästöjen takia huomattavasti alempi kuin rekisterissä olevien ajoneuvojen keskimääräinen vero. Esimerkiksi toukokuussa 2015 rekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräinen perusvero on noin 153 euroa vuodessa. Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen keskimääräinen vero on nykyisin noin 252 euroa vuodessa. Uusien pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 277 euroa vuodessa. (HE 33/2015 vp)

Henkilöautoilla perusvero määräytyy mitattujen ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella noin 68 prosentilla autoista ja kokonaismassan perusteella noin 32 prosentilla autoista. Kokonaismassan perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla 249 euroa ja pakettiautoilla 398 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella verotettavien ajoneuvojen määrä laskee hitaasti ajoneuvokannan uusiutuessa, mutta toistaiseksi niiden osuus on vielä melko suuri. Hiilidioksidipäästöjen perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla noin 219 euroa vuodessa ja pakettiautoilla noin 288 euroa vuodessa.

Myös matkailuautot ovat ajoneuvoveron alaisia ja niiden perusvero määräytyy samoin kuin henkilö- ja pakettiautojen vero. Matkailuautoille ei kuitenkaan mitata EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä, jolloin niiden vero määräytyy yleensä kokonaismassan mukaan. Matkailuautojen keskimääräinen ajoneuvoveron perusvero vuonna 2016 on 531 euroa vuodessa. Käyttövoimaveroa matkailuautosta maksetaan pakettiauton verokannalla, joka on henkilöautojen verokantaa alempi.

Tulossa olevat ajoneuvoveron muutokset

Joulukuussa 2015 hyväksytyssä ajoneuvoverolakia koskevassa muutoksessa ajoneuvoveron perusvero nousee vuosina 2017 ja 2019. Perusvero nousee kaikilta perusveron alaisilta autoilta 36,50 euroa molempien vuosien alussa.

Lisätietoja ja lähteitä

Linnakangas, Esko. 2014. Historiallinen verokirja. 

Lisätietoa ajoneuvoverosta Trafin sivuilla


print